Hyvä syöminen on yksi terveyden kulmakivistä. Moni suomalainen syö päivän ainoan lämpimän aterian työn lomassa esimerkiksi koulussa, päivähoidossa tai työpaikalla. Lapsuuden ja nuoruuden aikana kodin ulkopuolella syödään lähemmäs 6000 kertaa. Lisäksi työvuosien aikana aterioita tulee nautituksi noin 9000.
Hyvä ruoka kuuluu kaikille
Terveellisellä lounasruokailulla on iso merkitys työtehoon ja työn tuloksiin, työssä viihtymiseen ja arvokkaaksi työntekijäksi kokemiseen, terveyden edistämiseen ja sitä kautta esimerkiksi vähäisempiin sairauspoissaoloihin.
Myöskään kasvatuksellisia näkökulmia ei kannata unohtaa, oli kyse aikuisista tai lapsista. Malli monipuolisesta syömisestä ja muista hyvistä käytännöistä siirtyy kaikenikäisten kotisyömisiin. Lasten ja nuorten ruokailuun kannattaa panostaa myös siksi, että ruokailutottumukset kehittyvät nuoresta iästä alkaen hyvään suuntaan, esimerkiksi makuaisti tottuu pienestä pitäen vähempisuolaiseen syötävään.
Ruoan moninaisia merkityksiä työhyvinvoinnissa ja terveyden edistämisessä ei ole hyödynnetty tarpeeksi. Puutteita on etenkin työnantajien leireissä – ei osata vaatia terveellisiä aterioita, kun ei ymmärretä ruuan merkitystä työhyvinvoinnille ja siten työn tuottavuudelle.
Ruokapalveluissa osaaminen on usein hyvällä tasolla, etenkin julkisissa ruokapalveluissa ja henkilöstöravintolaketjuissa, ja ruokatarjonta osataan toteuttaa terveyttä edistävästi kun vain sitä osataan pyytää.
Terveellisellä ruualla miljoonasäästöihin
On arvioitu, että Sydänmerkkiin panostaminen ei lisää ruoan hankinta- tai valmistuskustannuksia. Ruoat voi valmistaa mistä tahansa raaka-aineista ja ravitsemuslaadun voi huomioida kilpailutusvaiheessa. Esimerkiksi Kymijoen ravintopalvelut toimii kilpailutuksissa näin eivätkä kustannukset ole heidän kokemustensa mukaan nousseet. Myös Sydänliiton selvitys on samansuuntainen.
Pidemmällä tähtäimellä terveellisyyteen panostaminen voi tuoda kustannussäästöjä parempien ruokatottumusten, terveempien kuntalaisten sekä mahdollisen vähemmän sairastuvuuden myötä. Ruokaan panostaminen tulisikin nähdä käytännössä ilmaisena investointina.
THL:ssä on arvioitu, että jos suolamaiset söisivät 1 g vähemmän suolaa päivittäin, säästettäisiin yhteiskunnan varoja keskimäärin 70 miljoonaa euroa/vuosi. Sydänmerkki-aterioita toteuttamalla suolan vähentäminen on helppo toteuttaa.
Lisää asiakastyytyväisyyttä - terveellinen lounasruoka kiinnostaa
Suuri osa meistä haluaa syödä terveellisesti. Sydänmerkin teettämän tutkimuksen mukaan terveellisiä vaihtoehtoja toivotaan etenkin lounas- ja henkilöstöravintoloihin. Valintojen tekeminen on useimmille vaikeaa: ruuan ulkonäöstä tai nimestä on vaikea arvioida, mitkä vaihtoehdot tukevat parhaiten hyvää oloa. Sydänmerkin avulla ravintolan on helppo viestiä terveellisemmistä vaihtoehdoista.
Valintojen tekemisen helppous on toinen megatrendeistä, joka toteutuu Sydänmerkissä. Kuluttaja asioi mielellään ravintolassa, missä terveelliset valinnat tehdään helpoksi. Kun työ- tai koulupäivän lomassa ruokailulle on vain hetki aikaa, ei jokaista valintaa ole mahdollista puntaroida minuuttitolkulla. Hyvä asiakaspalvelija antaa merkinnöillä tietoa vaihtoehtojen laadusta, jolloin valinnat on mahdollista tehdä nopeasti.
Lisää asiakkaita
Vaikka henkilöstöravintolan käyttö olisi mahdollista, moni turvautuu omiin eväisiin työpäivän aikana. Syyt tähän ovat moninaisia, taloudellisista tekijöistä kiireeseen ja perheen yhteiseen iltaruokailuun. Taustalla on toisinaan myös epäily ravintolaruuan terveellisyydestä.
Sydänmerkki on oiva keino ennakkoluulojen kumoamiseen ja viestintään, että tarjonnasta löytyy myös tutkitusti terveellistä syötävää. Sydänmerkilä tehdään siis ravintolan hyvä työ näkyväksi ja lisätään ravintolan ammattilaisten arvostusta.