Ruokapalvelut ruokakasvattajina

Ruokakasvatus on laaja käsite. Sen voidaan ajatella olevan kaikkea ruokaan ja syömiseen liittyvää neuvontaa, ohjausta ja viestintää. Ja myös vaikkapa leikkejä ja leivontahetkiä sekä uusien taitojen harjoittelua ja tietojen karttumista.

Ruokakasvatusta on esimerkiksi se, kun harjoitellaan erilaisten ruokien maistamista ja pöytätapoja, tutustutaan aistinvaraisesti erilaisiin ruoka-aineksiin, opitaan asioita ruuan reiteistä, ruokakulttuureista, kestävästä kehityksestä sekä terveellisestä syömisestä.

Ruokakasvatus kannustaa hyviin valintoihin

Työskentelet sitten ruokapalveluissa, kasvatustehtävissä tai terveydenhuollossa, Sydänliiton Neuvokas Perhe -sivuilta löydät paljon tietoa ruokakasvatuksesta sekä ideakortteja käytännön toimintaan. Neuvokas perhe -sisällöt sopivat erityisen hyvin, kun työskentelet varhaiskasvatuksessa tai peruskoulun ensimmäisten luokkien parissa. Peruskouluun sopivaa sisältöä löytyy myös Maistuva koulu-sivuilta.

Alta löydät ruokakasvatuksen toimintavinkkejä, kun tavoitteena on:

Lisätä kasvisten syöntiä

    Lisätä ruuan maistumista lapsille

    Tehdä ruokailutilasta viihtyisämpi

    Lisätä yhteistyötä eri ammattilaisten välillä

      Lisätä ruokarohkeutta

        Tehdä ruuasta houkuttelevampaa

        Edistää eri kieli- ja kulttuuritaustaisten asiakkaiden syömistä

        Ruokakasvatus hyödyttää, koska se

          • lisää ruokailoa ja ruokarohkeutta,
          • kannustaa hyviin valintoihin, esimerkiksi lautasmallin mukaiseen syömiseen ja pienempään hävikkiin
          • kannustaa nauttimaan ruuasta ja yhdessä syömisestä.
          • on tutkitusti vaikuttavaa: myönteinen ja innostunut suhde ruokaan edistää hyvinvointia, terveyttä ja oppimista.
          • lisää yhteistyötä eri ammattilaisten välille

          Ruokapalveluiden rooli ruokakasvatuksessa

          Useimmiten ruokakasvatusta esimerkiksi varhaiskasvatuksessa toteuttavat varhaiskasvatuksen opettajat ja lastenhoitajat.

          Ruokapalvelut ovat tärkeässä roolissa ruokakasvatuksen mahdollistamisessa. Ilman ruokapalveluiden tukea, esimerkiksi tarjoamalla leivontapaketteja, keittiövälineitä tutustumista tai kasviksia maistelua varten, ruokakasvatuksen toteuttaminen on usein hankalampaa tai jopa mahdotonta. Ruokapalveluiden ammattilaiset voivat myös olla läsnä itse kasvatustilanteissa, esimerkiksi ohjaamassa lapsia leivontapuuhissa tai ruokailutilanteissa.

          Ruokapalvelut mahdollistavat myös hyvän ravitsemuslaadun eri aterioilla, mikä on tärkeä osa ruokakasvatusta. Laadukkaat ateriat myös turvaavat lasten kasvua ja kehitystä sekä edistävät niin lasten kuin henkilökunnan hyvinvointia.

          Edistetään fiksua ruokapuhetta

          • Kasvatuksen ja ruokapalveluiden ammattilaiset ovat keskeisiä ruokapuheen malleja – tilanteita on useita päivän aikana
          • Ruuan ja hyvinvoinnin arvostaminen vaikuttavat lasten tottumuksiin
          • Tottumukset muovaavat mm. asenteita ja makumieltymyksiä
          • Pienen lapsen ei kuitenkaan tarvitse tietää, mikä on terveellistä – aikuisen roolimalli edistää terveellisiä valintoja
          • Ruokapuhe vaikuttaa lapsen ruokasuhteen syntymiseen
          • Ruokasuhde kehittyy suotuisasti, kun ruokailutilanne on mieluinen, iloinen asia.